Syksyn kuulumisia Naarjärven rannoilta

Vielä on valoja pilkistellyt järven rannoilta, kun olemme iltasella olleet omalla mökillämme. Veneen olemme jo nostaneet maihin ja kohta alkaa olla aika, että teemme loput syyssiivoukset palataksemme Naarjärvelle vasta kevään tullen. Jos tulisi kunnon talvi, olisi kiva käydä hiihtelemässä järven jäällä, mutta aika huonoa on hiihtäminen viime vuosina ollut.

Suojeluyhdistys piti vuosikokouksen Naarilassa 2.8.2020. Tilaisuuden alussa Janne Tolonen Valoniasta piti esityksen järvien rehevöitymiseen johtavista tekijöistä, kasvillisuuden niitosta ja ruoppauksesta. Kun ei ole kunnon talvia, vesistöihin valuu enemmän ravinteita. Yhdistyksen toimesta teetimme kesällä vesistötutkimuksen, jossa otettiin näytteet kolmesta kohdasta eri osista järveä. Tulosten mukaan järven happitilanne pohjan lähellä on hyvä. Veden typpipitoisuus oli erinomaista luokkaa, fosforipitoisuus erinomaisen ja hyvän rajalla. Klorofyllitilanne oli lähellä erinomaista (pohjoispäässä erinomaisen ja hyvän rajalla). Suurta huolta ei siis näiden tulosten mukaan ole, mutta meidän on silti jatkossakin seurattava tilanteen muuttumista ja otatettava seuraavat vesinäytteet parin vuoden päästä..

Kokuksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, jonka jälkeen käytiin keskusteluja jäsenkunnan esille tuomista asioista. Puheenjohtajana jatkaa Timo Hollmén. Muut johtokunnan jäsenet ovat Aarno Hiihtola, Erik Pehrsson, Hanna-Maija Saarimaa, Pekka Salomaa (varapuheenjohtaja), Ari Sirkiä ja Jorma Vuorinen. Sihteerin ja rahastonhoitajan tehtävät hoitaa Pirjo Lönnqvist. Toimintaa tarkastavat jatkossa Jorma Lehmusoja ja Veijo Mannisto, varalla ovat Eila Eronen ja Riitta Peltola.

Keskustelussa tuotiin esille, että koirien lisääntynyt haukunta on koettu häiritseväksi. Sitä tapahtuu välillä ketjureaktiona – kun yksi koira aloittaa, toinen ja kolmaskin yhtyvät siihen. Pyydämmekin koirien omistajia kiinnittämään huomiota koiriensa käyttäytymiseen.

Järven raputilanne on huono, vain yksi elävä rapu on löytynyt koeravustuksessa.

Naarjärven kasvillisuus kartoitettiin vuonna 2011. Nyt on suunnitelmissa uuden kartoituksen tekeminen. Vertailemalla kasvillisuuden muutoksia pystytään ennakoimaan järven veden laadussa tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa puuttumaan niihin. Kartoituksen perusteella voidaan kohdentaa ne alueet, joissa seuraavaksi on syytä tehdä niittoja.

Yhdistyksen 50-vuotisjuhlat ovat edessä vuonna 2022. Jäsenistöltä toivotaan ehdotuksia juhlan järjestämiseksi.

Löytyykö jäsenistöstä innokkaita facebookin käyttäjiä? Omat facebook-sivumme kaipaavat päivityksiä kuvien ja tekstin kera!