Vuonna 2012 julkaistussa Mennä järvel -kirjassa viitataan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijan käsitykseen, että sanat naara, naira ja näärä ovat samaa alkuperää ja tarkoittavat emäkoiraa tai emakkoa. Nyt järven nimellä on löytynyt uusi selitys. Salon kansalaisopistossa oli kevään 2017 ajan kielitutkija Johanna Halosen luentosarja, jossa hän kävi läpi Salon seudun paikannimistöä aloittaen vanhimmasta päästä eli saamenkielistä paikannimistä. Hänen mukaansa Salon seudulla esim. kivikaudella asunut väestö onkin puhunut saamea äidinkielenään. Naarjärven yläpään saarestahan on löytynyt kivikauden jäännöksiä. Saamen kielessä sana “nuora” tarkoittaa salmea ja “naara” on muunnos tästä sanasta. Suomessa on muitakin Naara-alkuisia järvien nimiä ja kaikki ovat pitkiä, kapeita järviä kuten meidänkin järvemme. Naarjärvi ei varsinaisesti ole salmi, vaan yksittäinen järvi, mutta kapeimmillaan se antaa hyvin salmimaisen vaikutelman. Eipä näistä aivan varmuudella enää voi tietää, kun tuolloin ei osattu vielä kirjoittaa, mutta ajatuksena tämä on ihan hyvä.
Uusimmassa kirjallisuudessa toisaalta esitetään, ettei saamelaisten asutus ole ulottunut Varsinais-Suomeen. Näkemyksiä siis riittää. ( “Muinaisuutemme jäljet”, 2015, Petri Halinen, sivu 425).