Naarjärven laskuojan padon sijainti
Naarjärven vedenpintaa säännöstellään järven lounaisnurkasta laskevaan Naarjärvenojaan, ns. Tyrynsuuhun tehdyn pohjapadon avulla. Tyrynsuu on noin 800 metriä etelään Kisarannasta, entisestä Perniön kunnanrannasta. Puinen pato muistuttaa hyvin lituskaksi lyötyä V-kirjainta – jos järvessä on vettä paljon, sitä menee padon yli runsaasti, vähän veden aikaan keskeltä huomattavasti vähemmän. Naarjärvenojan kuivumisen estämiseksi padon ali on vedetty putki, jota pitkin pieni määrä vettä alittaa padon. Naarjärvenojaa pitkin Naarjärvi liittyy Asteljoen ja Perniönjoen kautta Kiskonjoen vesistöön.
Järven patoamisen taustaa
Järven veden korkeutta on säännelty jo kauan. Vuonna 1877 venäläiset sotilaskartoittajat mittasivat Perniötä ja tämän työn perusteella tehdyistä kartoista voidaan päätellä veden pinnan olleen jonkin verran, ehkä puolisen metriä tai jopa metrinkin nykyistä korkeammalla.
Naarjärvenojaa on perattu luultavimmin 1900-luvun alussa. Perkaamisen avulla on todennäköisesti kuivatettu rantapeltoja. Eri aikoina pintaa on säännelty eri syistä, mm. Naarjärvenojan varrella sijainneen Haaron myllyn omistajat halusivat pitää järvessä vettä varalla myllyn käyttöön. Järven pohjoispään rantapeltojen viljelijät puolestaan halusivat torjua liikaa kosteutta pelloillaan, ehkä jopa laajentaa niitä. Ojaan on ainakin perkaamisen jälkeen rakennettu eri aikoina useita patoja, joista on myös käyty riitoja.
Naarjärven suojeluyhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä onkin ollut säännöstelypatojen rakentaminen ja ylläpito. Ilman patoa järven veden pinta laskisi hallitsemattomasti , ehkä jopa puolisen metriäkin.
Padon nykytilanne
Nykyisin vedenkorkeus halutaan pitää mahdollisimman tasaisena mökkeilyn, muun virkistyksen ja veden laadun takia. On luonnollista, että eri tilanteissa osa järven käyttäjistä haluaisi nostaa pintaa, osa laskea sitä. Vuonna 1974 rakennetun luukullisen padon aikana oli jatkuvia paineita luukun nostamiseen sekä laskemiseen, jolloin luukun korkeudesta huolehtineen luottamushenkilön tehtävä oli varsin epäkiitollinen.
Naarjärven suojeluyhdistys ry on rakennuttanut nykyisen Tyrynsuun pohjapadon ja huolehtii myös vedenpinnan seurannasta silloisen Länsi-Suomen ympäristöviraston lupapäätöksen mukaan. Vaikka 4.10.2004 valmistuneen padon aikana on koettu sekä sateisia että kuivia vuosia, pohjapato on täyttänyt varsin hyvin siihen kohdistetut odotukset vedenkorkeuden pitämiseksi lähellä toivottua.
Patohistoriasta kerrotaan myös Mennä järvel – Nautitaan Naarjärvestä -kirjassa.
